sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Sukkavenyttelyä

Pitkästä aikaa taas täällä blogin puolella. Luonnoksena on vaikka kuinka monta juttua, mutta kun ei saa aikaiseksi, niin ei saa. Nämäkin kuvat ovat jo huhtikuulta. Ja vaikka niin superonnellinen olin tällä hetkellä, en silti saanut kirjoitettua siitä. 

En ole nimittäin koskaan ollut kovin notkea. Enkä myöskään venyttele kovin ahkerasti. Treenien päätteeksi kyllä, ja joskus, kun sille päälle satun. Olen silti pitkään haaveillut, että saisin yläkautta jalasta kiinni, eli tehtyä Dancer's posen. Mutta kun ei se käsi taivu, jos sivukautta nappaa jalasta kiinni ja yrittää kääntää. Näin jokunen kuukausi sitten tankotanssija Oona Kivelän sukkavenyttelykuvan Instagramissa ja halusin itsekin kokeilla. Ja voilà, sieltä se nousi!


Olin niin mahdottoman onnellinen! Ei se ole vielä ihan siellä, mutta lähempänä kuin koskaan ennen. Jippii! Ehkä tämä haave ei olekaan ihan täyttä utopiaa. Tosin en edelleenkään saa motivoitua itseäni venyttelemään, vaikka näin konkreettinen tavoite minulla onkin.

Seuraavana päivänä kokeilin samaa ylösalaisin:


Siistiä! Jokin siellä selkä-hartia-olkapää-akselilla ottaa vastaan, mutten vieläkään oikein tiedä, mikä. Jotkut selkävenyliikkeet sujuvat oikein hyvin. Esim. silta ja seiska (käsinseisontaliike, joka muistuttaa seiskaa). Mutta nämä, joissa kädet viedään yläkautta taakse, eivät onnistu.


Mutta en murehdi sitä, mitä en vielä pysty tekemään, vaan iloitsen tästä valtavasta kehityksestä.


Linkkivinkki: Ystäväni Ella oli valokuvaamassa minua Vertical Clubilla. Tosi upeita kuvia, joista parhaat ovat nähtävissä Ellan blogissa. Postaukseen tästä. Ellan blogi on muutenkin aivan ihana. Juttua onnellisuudesta ja itsensä kehittämisestä. Juuri samoja asioita, joita itse mietin päivittäin. Käy tutustumassa!

4 kommenttia:

  1. Hihii, mulla on ihan samasta tuskavenytysasennosta hihkuntaa! Just nauroin, että onpa harvinaisen kummallinen ilonaihe tuokin, jos pitäisi selittää jollekin, joka ei mitään tällaista harrasta, että jee, mää saan mun omasta varpaasta kiinni :D

    Mä olin alunperin ihan varma, että mun on turha edes yrittää, mutta kokeilin sitten just kanssa noin renkaalla roikkuen ja siinä kun ei tarvinnut keskittyä tasapainoilemaan, se oli eniten kiinni mulla siitä, että löytyi se oikea olkapääkulma tai joku hartiavääntö, kun aikansa pungersin. Sitten uskaltauduin sitten kokeilemaan seistenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, hyvä me! ;) Sekin on hauskaa, että mun skaalalla mä olen todella kankea, mutta ns. tavallisten ihmisten joukossa (eli niiden, jotka eivät näitä lajeja harrasta) saan usein ihastelua notkeudestani. Mut ei, ei ole tarpeeksi, jos ei saa jalkaa päähän. Ja tietysti sen saavutettuani keksin uuden tavoitteen. :D

      Poista
  2. toi sukkajuttu on jotenkin tosi hellyttäävä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Siitä saa just ne kriittiset pari senttiä lisää. ;)

      Poista