maanantai 17. helmikuuta 2014

Treeniviikko 7/2014

Maanantai 10.2.
Lepo

Tiistai 11.2.
Käsinseisonta (1 h 30 min)

Keskiviikko 12.2.
Contortion (1 h)

Torstai 13.2.
Tankotanssi Pole 3 Flow (1 h 15 min)
Ilma-akrobatia (1 h 30 min)

Perjantai 14.2.
Lepo

Lauantai 15.2.
Keilaus (1 h)

Sunnuntai 16.2.
Tankotanssi (2 h)


Yhteensä: 8 h 15 min


Maanantain aloitin ohjaamalla kaksi tankotuntia. Ehdin käydä kotona syömässä ja jatkoin toisiin töihin.  Omalle treenille ei jäänyt aikaa. Pöh.

Tiistain käsinseisontatunnilla ei tapahtunut mitään mullistavaa. Kepeille ponnistaminen kovalta alustalta on edelleen pelottavaa ja kilpikonna-asennosta alastulo vaikeaa. Keskiviikon Contortion oli taattua laatua. Viimeisiä kertoja viedään, kun pääsen Contortioniin. Otetaan ilo irti niistä!

Torstaina Pole 3 Flowssa jatkettiin samaa sarjaa kuin viime viikolla. Tunsin itseni todella rammaksi, kun jokainen vammani oli edustettuna koreossa. Olkapäävammani vaikeutti pitoa sellaisessa lippumaisessa asennossa spinnitangolla. Hamstring-vammani näkyi staattisen tangon spinnissä, jossa jalka piti vetää korvaan. Ja uutuutena pohkeessanikin oli jotain vikaa, jonka johdosta en voinut tehdä oikealla eli paremmalla puolellani sitä yhtä pelottavaa liikettä, jossa kaadutaan spinnitangolla polvitaipeen varaan. Ei siis kovin hyvä fiilis jäänyt siitä tunnista. Siitä sitten ilma-akroon, jossa opin ainakin yhden uuden liikkeen. Jesh! Polvitaive rassasi sielläkin (ja rassaa muuten edelleen!). Normaalisti meillä on rengastrapetsin opettaja vain viimeiset puoli tuntia, mutta tällä kertaa toinen vakio-ohjaajistamme oli poissa ja sijaisena upea Corinne Linder. Corinne opetti muutamia juttuja. Sellaisia voimaa parantavia liikkeitä, joita meidän pitäisi paljon enemmän tehdä, mutta emme koskaan keskenämme tee. Ehkä otamme nyt opiksemme, koska temppuja osaamme paljon, mutta kehonhallintaa voi aina parantaa lisää.

Perjantaina oli ystävänpäivä, ja jätin siksi treenit väliin. Pitäähän sitä nyt ystävänpäivä viettää oman kullan kanssa.

Lauantaina kävimme keilaamassa äitin syntymäpäivien kunniaksi. Tuntuu vähän hölmöltä merkata se urheiluksi, mutta antaa nyt mennä. Olin yllättävän hyvä. Johtuu ehkä osittain myös siitä, että muistin kerrankin leikata superpitkät kynteni, joten pallon hallinta oli himppasen helpompaa. Keilauksen jälkeen kävimme kaverin pippaloissa piipahtamassa.

Sunnuntai oli mahdottoman huono päivä, mutta onneksi treenit ihanan Kaisan kanssa piristivät. Treenasimme kerrankin ihan kunnolla. Voimaliikkeitä ja muita itselle vaikeita liikkeitä. Hyvä me! Näin pitääkin treenata. Yleensä tuppaan itse olemaan se, joka ei saa mitään aikaiseksi. Teen kyllä paljon, mutta teen vain jotain, mitä osaan jo. Nyt oli kerrankin tekemisen meininki. Postauksen kuva on sunnuntain treenin lopuksi otettu. Minulla on uusi hieno toppi, jee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti