lauantai 22. helmikuuta 2014

Battle of the Pole 2014

Olen ihan supermyöhässä ja kaikki on jo muissa blogeissa sanottu, mutta jos olet missannut upean Lauran ihanan Battle of the Pole 2014 -vedon, katso se nyt! Tällä päästiin kolmannelle sijalle, ja taakse jäivät huippuhyvät venäläiset ja monet muut. 



Tunnen ihan olevani etuoikeutettu, kun saan treenata tämän lahjakkuuden kanssa. Pakko kai siitä on jotain minuunkin tarttua, joohan?

Muita suomalaisia näissä kisoissa:

Ulkosuomalainen Anna-Maija Nyman


Saara Ervasti


Hanna Knihtilä




maanantai 17. helmikuuta 2014

Treeniviikko 7/2014

Maanantai 10.2.
Lepo

Tiistai 11.2.
Käsinseisonta (1 h 30 min)

Keskiviikko 12.2.
Contortion (1 h)

Torstai 13.2.
Tankotanssi Pole 3 Flow (1 h 15 min)
Ilma-akrobatia (1 h 30 min)

Perjantai 14.2.
Lepo

Lauantai 15.2.
Keilaus (1 h)

Sunnuntai 16.2.
Tankotanssi (2 h)


Yhteensä: 8 h 15 min


Maanantain aloitin ohjaamalla kaksi tankotuntia. Ehdin käydä kotona syömässä ja jatkoin toisiin töihin.  Omalle treenille ei jäänyt aikaa. Pöh.

Tiistain käsinseisontatunnilla ei tapahtunut mitään mullistavaa. Kepeille ponnistaminen kovalta alustalta on edelleen pelottavaa ja kilpikonna-asennosta alastulo vaikeaa. Keskiviikon Contortion oli taattua laatua. Viimeisiä kertoja viedään, kun pääsen Contortioniin. Otetaan ilo irti niistä!

Torstaina Pole 3 Flowssa jatkettiin samaa sarjaa kuin viime viikolla. Tunsin itseni todella rammaksi, kun jokainen vammani oli edustettuna koreossa. Olkapäävammani vaikeutti pitoa sellaisessa lippumaisessa asennossa spinnitangolla. Hamstring-vammani näkyi staattisen tangon spinnissä, jossa jalka piti vetää korvaan. Ja uutuutena pohkeessanikin oli jotain vikaa, jonka johdosta en voinut tehdä oikealla eli paremmalla puolellani sitä yhtä pelottavaa liikettä, jossa kaadutaan spinnitangolla polvitaipeen varaan. Ei siis kovin hyvä fiilis jäänyt siitä tunnista. Siitä sitten ilma-akroon, jossa opin ainakin yhden uuden liikkeen. Jesh! Polvitaive rassasi sielläkin (ja rassaa muuten edelleen!). Normaalisti meillä on rengastrapetsin opettaja vain viimeiset puoli tuntia, mutta tällä kertaa toinen vakio-ohjaajistamme oli poissa ja sijaisena upea Corinne Linder. Corinne opetti muutamia juttuja. Sellaisia voimaa parantavia liikkeitä, joita meidän pitäisi paljon enemmän tehdä, mutta emme koskaan keskenämme tee. Ehkä otamme nyt opiksemme, koska temppuja osaamme paljon, mutta kehonhallintaa voi aina parantaa lisää.

Perjantaina oli ystävänpäivä, ja jätin siksi treenit väliin. Pitäähän sitä nyt ystävänpäivä viettää oman kullan kanssa.

Lauantaina kävimme keilaamassa äitin syntymäpäivien kunniaksi. Tuntuu vähän hölmöltä merkata se urheiluksi, mutta antaa nyt mennä. Olin yllättävän hyvä. Johtuu ehkä osittain myös siitä, että muistin kerrankin leikata superpitkät kynteni, joten pallon hallinta oli himppasen helpompaa. Keilauksen jälkeen kävimme kaverin pippaloissa piipahtamassa.

Sunnuntai oli mahdottoman huono päivä, mutta onneksi treenit ihanan Kaisan kanssa piristivät. Treenasimme kerrankin ihan kunnolla. Voimaliikkeitä ja muita itselle vaikeita liikkeitä. Hyvä me! Näin pitääkin treenata. Yleensä tuppaan itse olemaan se, joka ei saa mitään aikaiseksi. Teen kyllä paljon, mutta teen vain jotain, mitä osaan jo. Nyt oli kerrankin tekemisen meininki. Postauksen kuva on sunnuntain treenin lopuksi otettu. Minulla on uusi hieno toppi, jee!

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Välikatsaus uudenvuodenlupauksiin

Haluan aina välillä palata uudenvuodenlupauksiini ja katsoa, miten olen edistynyt, vai olenko edistynyt ollenkaan. Nyt voisi olla aika ensimmäiselle välikatsaukselle. Mitään kuvia ei nyt tähän hätään ole, enkä aloita oman naamani, kroppani tai ruokani kuvaamista, joten tämä menee nyt näin. 

Eli miten on tähän mennessä sujunut?

1. Tipaton tammikuu.
Tipaton tammikuu oli lähes menestys. Speksikaronkka 18.1. oli ensimmäinen paikka, jossa tuli edes mieleen alkoholin juominen. En juonut. Mutta 25.1. lipesin. Juhlistimme Vertical Clubilla tilojen laajentumista, ja otin yhden lasin skumppaa. Siinä se sitten meni. Mutta se ei oikeastaan aiheuta minussa minkäänlaisia tunteita. Skumppalasillinen juhlan kunniaksi on ihan ok, mutta siideriä en olisi ottanut. 

2. Vuoden loppuun mennessä saan bielmanissa jalasta kädellä kiinni. 
Tätä tavoitetta kohti en ole työskennellyt ollenkaan. Ilmajoogatunneilla kokeilen aina inversiossa saada jalasta kiinni, mutta ei mitään sen enempää. 

3. Spagaatit venyvät vihdoin pohjaan saakka.
No se toinen taitaa lähes pohjassa jo ollakin. Loukkaantunut puoli ei mene enkä halua kovin kovaa yrittääkään, etten aiheuta itselleni entistäkin pahempia ongelmia. 

4. Opin seisomaan käsillä kepeillä.
Joka käsinseisontatunnilla olen ahkerasti harjoitellut. Ongelmia aiheuttaa se, etten uskalla ponnistaa kepeille kovalta alustalta vaan tarvitsen vähän pomppuapua. Tässäkin olen nimittäin traumatisoitunut, kun olen kaksi kertaa vetänyt toisen kepin irti alustasta ponnistaessani. Onneksi molemmilla kerroilla opettaja on ollut nappaamassa kiinni. Haluaisin käsinseisontatelineen, jossa kepit on hitsattu kiinni alustaan, niin ei tarvitsisi pelkoja vastaan taistella.

5. Kuvaan joka kuukausi vähintään yhden tankotanssifreestylen.
Tammikuulta ei tullut freestyleä, mutta helmikuuta on vielä jäljellä. Elämä tuntuu taas jälleen kerran olevan hieman liian kiireistä. 

6. Saan 12 leuanvetoa.
Yhtään leuanvetoa en ole tämän vuoden puolella tehnyt. Tai no ehkä rengastrapetsituntia ohjatessani olen näyttänyt esimerkin. 

7. Kokeilen viittä uutta urheilulajia.
Tilanne on tällä hetkellä 0/5, mutta eiköhän nämä tule täyteen vuoden loppuun mennessä. 

8. Teen vähintään 5 käsinseisontaa joka päivä.
Muistin tämän lupauksen 15 päivää. Sitten yhtenä päivänä unohdin, harmistuin ja luovutin. Sen jälkeen olen yrittänyt kaksi kertaa aloittaa uudelleen. Kolmas kerta toden sanoo? Jos aloitan tänään vielä kerran uudelleen?

9. Esiinnyn ainakin neljä kertaa.
Esiintymismahdollisuuksia ei ole vielä tullut vastaan. Jyväskylässä olisi yksi tapahtuma maaliskuun loppupuolella, mutta katsotaan nyt, pääsenkö sinne. Yksin en viitsi lähteä niin pitkälle. Tylsää ja kallista. Circus Helsingin Open staget ovat tainneet nyt profiloitua ammattilaisten hommiksi. Viitsiikö sitä tällainen amatööri edes ilmoittautua mukaan, kun kanssaesiintyjinä olisi mm. Race Horse Company ja muita ympäri maailmaa esiintyviä ammattilaisia. 

10. Opettelen koreografiakuntoon (eli todella varmaksi) seuraavat tankotanssiliikkeet:
-väärän puolen handspring
-väärän puolen aysha kaikilla otteilla
-machine gun
-ilmaolkanousu
-pyörivä olkanousu
-outvert
-deadlift
-iron x
-marion amber
En ole kyllä näitäkään tainnut mitään treenata, kun en ole tangolle edes kovin monta kertaa päässyt. Lahjomaton HeiaHeia paljastaa, että tällä hetkellä on takana vasta 9 tankotanssitreeniä tämän vuoden puolella. Sirkusta taas on tuplasti enemmän. Tankotanssitunteja on kyllä tullut ohjattua, mutta niitähän en merkkaa HeiaHeiaan, joka on omien treenieni päiväkirja. Miksi siis merkkaisin sinne toisten treenejä, hehe. 

Bonuslupaus: Päivitän blogia ahkerammin.
No… Jokainen näkee tilanteen itse. 

Yhteenvetona ei siis näytä kovin valoisalta vielä näiden lupausten toteutuminen. Onneksi on kuitenkin vielä reilu 10 kuukautta aikaa. Valitan koko ajan liian vähäisiä treenimääriäni, mutta salaa olen onnellinen, että olen osannut vihdoinkin ottaa rennommin. Ei saa murskata itseään kaiken tekemisen alle. Nyt on näin, niin kuin ihana Jenny sanoisi. Jennyllä on muuten aivan mahtavia kirjoituksia onnellisuudesta ja yleensä elämänhallinnasta. Paljon olen näitä asioita itsekin pohtinut ja Jennyn kirjoitukset ovat avanneet silmiäni vielä lisää. Käykääpä lukemassa!

Treeniviikko 6/2014

Maanantai 3.2.
Käsinseisonta (40 min)
Juoksu juoksumatolla 4,1 km, 5:19/km (22 min)

Tiistai 4.2.
Kahvakuula (30 min)
Käsinseisonta (1 h 15 min)
Sirkus Huiman vapaat treenit (30 min)

Keskiviikko 5.2.
Lepo

Torstai 6.2.
Tankotanssi Pole 3 Flow (1 h 15 min)
Ilma-akrobatia (1 h 10 min)

Perjantai 7.2.
Tankotanssi Pole Guru (1 h 15 min)

Lauantai 8.2.
Lepo

Sunnuntai 9.2.
Lepo


Yhteensä: 6 h 57 min


Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, kiinnostaako ketään nämä treeniviikkopostaukset. Tein kyselyn, jonka otos oli yksi henkilö, ja kyselyn tulos oli positiivinen. No, blogini nyt muutenkin on minulle hieman päiväkirjamainen, joten kaipa voin jatkaa, kunnes kommenttilaatikkoon ilmestyy tarpeeksi vastakkaisia mielipiteitä. 

Maanantaina oli ikävä välivuoro. Se tarkoittaa minun elämässäni sitä, etten saa mitään aikaiseksi ennen töitä eikä töiden jälkeenkään oikein ole aikaa tehdä mitään. Tällä kertaa jaksoin kuitenkin yhdeksältä loppuneen vuoron jälkeen jäädä salille tekemään käsinseisontatreeniä. Olin innoissani juuri viikonloppuna oppimastani uudesta trikistä, jossa noustiin palikoille ja takaisin alas käsinseisonnassa. Viikonlopun saavutus oli, että kehityin nollasta siihen, että pääsin kerran palikoille ja takaisin alas. Maanantaina pystyin jo menemään edestakaisin vaikka kuinka monta kertaa. Pystyin tekemään sen todella nopeasti ja sulavasti, sekä hitaasti ja hallitusti. Ja käsinseisontatreenin perään tein vielä lyhyen "juoksumattolenkin". Jos vihaan juoksemista, niin voitte kuvitella, miten paljon vihaan juoksumatolla juoksemista. Niin mielettömän tylsää! Jaksoin kuitenkin sen 22 minuuttia, jonka jälkeen mukavuudenhaluni voitti ja lähdin kotiin. Kunto olisi siis riittänyt pidempäänkin lenkkiin, mutta kun yyh.. 

Tiistaiaamu alkoi kahvakuulalla, joka kuului työpäiväni ohjelmaan. Perehdytyspäivä alkoi nimittäin työpaikan erääseen palveluun tutustumisella. Oli ihan hauskaa. Lyhyt mutta sopivan tehokas aamutreeni. Töiden jälkeen en meinannut jaksaa enää lähteä sirkustreeneihin. Olisin antanut mitä vaan, että olisin saanut jäädä kotiin nukkumaan. Vitkuttelin niin kauan, että lähtöaika ehti mennä ohi, mutta pian muutin mieleni ja päätin, että joko menen tai itken ja menen. Ja niin menin, ilman itkua. Olo parani treeneissä ja jaksoin jäädä hetkeksi jopa vapaisiin treeneihin. 

Keskiviikkona ei ollut mahdollisuutta treenata työpäivän ja illan ainejärjestön kokouksen takia, mutta se oli ihan hyvä. Annoin kropalle vähän taukoa, kun edellisenä päivänä olin ilkeästi pakottanut sen treenaamaan väsymyksestä huolimatta. 

Torstaina oli ihana Pole 3 Flow. Tykkään Lauran koreografiapätkistä, ja on kiva tehdä tunnin lopuksi pidempää sarjaa. Haluaisin ruveta taas tekemään omaakin koreografiaa. Olisipa vain aikaa käydä treenaamassa omalla ajalla. Tunnin jälkeen jäin ihastelemaan jotakin Vertical Clubin takahuoneessa ja myöhästyin reilusti sirkukselta. No, oli muutenkin ihan huono treenipäivä, joten no harm done. Käsiin sattui ja olin väsynyt. Taas. Huoh..

Perjantaina ehdin juuri sopivasti käydä Pole Gurussa ennen illan Humanistispeksiä. Oli muuten todella hyvä show! Odotin kovasti ilma-akrobatianumeroa, koska yksi päähahmoista oli ilma-akrobaatti ja käsiohjelman takasivulla kiitettiin ilma-akro-opettajaani Sannaa. Numeroa ei kuitenkaan tullut, vaikka juonikin siihen viittasi. Outoa. Jäin miettimään, oliko eräässä kohdassa tarkoitus olla ilma-akrobatiaa, mutta se olisi jostain syystä jätetty pois. Hyvin mahdollista, koska mekin halusimme ilma-akrobatiaa meidän speksiin, joka oli myös Gloriassa, mutta se ei onnistunut. Ilmakiinnitykset oltaisiin jouduttu laittamaan samaan telineeseen valojen kanssa, joten kaikki heiluminen olisi heiluttanut myös valoja. 

Lauantai meni töissä ja kaverin tupareissa. Sunnuntai meni Tallinnan risteilyllä ainejärjestöni kanssa. Inhottavia sellaiset päivät, kun ei ollenkaan ehdi treenaamaan. Joskus on hyvä olla treenaamatta, mutta jos on viikossa näinkin monta päivää, kun ei yksinkertaisesti ehdi, niin höh! 

torstai 13. helmikuuta 2014

Vertical Club laajenee!

Pikamoi!

Lähden tästä kohta treeneihin juuri tänään kolmannen salinsa avanneelle Vertical Clubille! Jee jee! Mutta sitä ennen pikainen uutisointi tätäkin kautta. Eli Vertical Club on tosiaan laajentunut yhden salin verran. Kolmas sali on onnekkaasti viereisessä liikehuoneistossa ja kulku sinne tapahtuu samasta ovesta kuin ennenkin. Uuden salin tunnit ovat pyörähtäneet käyntiin tänään, ja omat ensimmäiset tuntini kolmossalissa ovat ensi viikon keskiviikkona. Iih! Treenaamaan pääsen jo tänään ihanan treenikaverini Lauran johdolla. 



Uudessa salissa on myös puolapuut, ja tulossa on venyttelyalue, jossa pehmeä Pavigym-lattia. Siistiä! Maaliskuussa on tulossa myös uusia tunteja, esimerkiksi kiertoharjoittelutunteja, joilla yhdistyvät lihaskuntotreeni, tankotanssi ja rengastrapetsi. 

Lisäksi lauantaina 15.3. Vertical Clubilla on avoimet ovet klo 12-15. Ilmainen sisäänpääsy, ja kaikki kolme salia ovat käytössä vapaaseen treeniin. Kaksi tankotanssille ja yksi rengastrapetsille. Tilaisuudessa on kuulemma myös supertarjous tuntikorteista, joten kipaise ainakin se lunastamassa! Lisää infoa satelee Vertical Clubin nettisivuille ja Facebookkiin.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Treeniviikko 5/2014

Maanantai 27.1.
Tankotanssi Pole Guru (1 h 15 min)
Aerial Stretching (1 h)
PowerPole (1 h)

Tiistai 28.1.
Käsinseisonta (1 h 30 min)
Sirkus Huiman vapaat treenit (1 h 30 min)

Keskiviikko 29.1.
Lepo

Torstai 30.1.
Ilma-akrobatia (1 h 30 min)

Perjantai 31.1.
Hanstakurssi (2 h 15 min)

Lauantai 1.2.
Hanstakurssi (2 h 20 min)

Sunnuntai 2.2.
Lepo


Yhteensä: 12 h 20 min



Ihan mahtava treenipäivä maanantaina. Pole Gurussa oli tosi vaikeita juttuja, mutta osasin edes jotain! Mikään tempuista ei tuntunut täysin mahdottomalta, ja jotkut jopa osasin tosi hyvin. Esimerkiksi kärrynpyörä napa tankoa kohti ja nappaus jälkimmäisellä jalalla kaksoseen onnistui tosi hyvin, vaikka aikamoista kuumotusta koinkin. Olen aina pelännyt kauheasti kärrynpyörän tekemistä, jos ympärillä ei ole reilusti tilaa. Jos pitää tehdä kärrynpyörä ahtaassa tilassa, jostain syystä vartaloni ajattelee, että turvallisinta on koukistaa jalat. Nurinkurista, koska silloinhan nimenomaan osuu helpommin johonkin. Onneksi tiedän, että monet minua ennen kuumottaneet asiat sujuvat nyt ihan rutiinilla, niin uskallan luottaa siihen, että kyllä tämäkin tästä paranee.

Aerial Stretchingin kautta PowerPoleen, jossa jatkettiin viime viikolla aloitettua temppulämmittelyä. Tällä kertaa tehtiin meidän oppilaiden toiveesta vähän vaikeampiakin temppuja, jotka eivät kuuluneet tuntisunnitelmaan. Nooo, kiva aina kokeilla uutta, vaikkei ihan sujuisikaan, hehe.

Tiistaina käsinseisontatunnilla tehtiin kiertoharjoittelua, ei mitään erikoista. Innostuin tunnin jälkeen jäämään vielä Sirkus Huiman treeneihin. Useinkaan en jaksa enää puolentoista tunnin käsinseisonnan jälkeen jäädä, mutta innostuin, kun meidän ihana Battle of the Pole -tähti Laura tuli paikalle. Laura tankoili itsensä pronssille näissä Pohjois-Euroopan mestaruuskisoissa jättäen taakseen hullun taitavia venäläisiä ja muita todella kovia vastustajia. Teimme vähän köyttä ja rengastrapetsia.

Keskiviikkona olinkin sitten niin kuollut, etten jaksanut ajatellakaan treenejä.

Torstaina oli huono treenipäivä. Väsymys jatkui edelleen ja lisäksi käsiin sattui vielä tiistain rengastrapetsiharjoittelu. Ilma-akrobatia ei näistä syistä oikein sujunut. Ikävää, kun jo heti tunnin alussa käsiin sattuu niin paljon, että ällöttää. Pitäisikö tässä treenata enemmän, jotta kädet tottuisivat, vai levätä enemmän, jotta kädet ehtivät palautua.. Molemmat ratkaisut varmaan toimivat. Tuli treenin jälkeen paha mieli, kun olin valittanut käsien kipua, ja opettajaa ja muita treenaajia varmasti ärsytti. Höh, todella huono päivä. Yleensä en pura pahaa oloani muihin.

Perjantain ja lauantain hanstakurssista kerroinkin jo. Ja sunnuntaina lepäsin. En oikeastaan edes ehtinyt treenaamaan, mutta lepokin oli ihan hyvä vaihtoehto.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Hanstakurssi Circus Helsingillä

Tänä viikonloppuna Circus Helsingillä järjestettiin hanstakurssi eli toisin sanoen käsinseisonnan tiiviskurssi. Taso oli avoin, joten tietysti oli kärppänä ilmoittautumassa mukaan. Kurssin kesto oli 2 x 2 h ja hinta 50 €, mikä kuulosti hyvin kohtuulliselta. Opettajina toimivat käsinseisontatuntien opettajat Osmo ja Kristiina. Kaikki workshopit, kurssit ja leirit otan aina ilolla vastaan. Mietin tässä yhtenä päivänä, että valitan aina rahanpuutetta, mutta itsepähän päätän laittaa kaiken urheiluharrastuksiini. Postauksen kuvat on otettu tiistaina käsinseisontatunnilla, mutta sopivat kuvitukseksi myös tähän. Ei nimittäin tullut otettua yhtään kuvaa itse kurssilta. 

Tässä alla olevassa kuvassa harjoittelen seiskaa. Jalat olisi tarkoitus saada vaakatasoon, jolloin kroppa muodostaa seiskan. Kun alkaa seinää vasten sujua, niin sitten vaan harjoittelemaan ilman seinää.


Kurssin molemmat päivät alkoivat kunnon lämmittelyillä. Ensimmäisenä päivänä juostiin ympäri salia. (Meillä oli salin kaikki kolme osaa käytössä, jee!) Toisena päivänä Osmo päästettiin valloilleen ja normaali juoksu vaihtui patjajuoksuksi. Alastulopatjat aseteltiin peräkkäin saliin ja juostiin patjalta toiselle loikkien. Alastulopatjat upottavat, joten juoksusta tuli mukavan raskasta. Juoksun jälkeen jakauduttiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä teki käsien lämmittelyt ja toinen keskivartalon, ja sitten vaihto. Oli mukavaa, kun lämmittelylle riitti kunnolla aikaa. Varsinkin, kun ulkona on niin kylmä. Tuntuu välillä, että treeni pitäisi aloittaa, kun kroppa on vielä syväjäässä. Tämä ei tietenkään ole ohjaajien vika, koska normaalista viikkotunnista ei tietenkään voi irrottaa tuntia lämmittelyyn. Pitäisi itse saapua paikalle aiemmin tekemään omat lämmittelyt, mutta ei sitä koskaan ehdi tai jaksa. 

Lämmittelyjen jälkeen jakauduttiin vielä kahteen tasoryhmään. Toiseen aloittelijat ja toiseen jo pidempään harrastaneet. Ensimmäisenä päivänä pidempään harrastaneiden ryhmässä harjoiteltiin käsinseisonnassa pysymistä ilman tukea. Menimme seinää vasten käsinseisontaan, nostimme katseen lattiasta varpaisiin, suoristimme vartalon ja yritimme nähdä oman lantion ja varpaat. On helpompaa suoristaa vartalonsa, kun näkee itse oman asentonsa. Ja siitä varpaiden irrotus seinästä. Toinen, minulle ihan uusi, harjoitus oli palikoille nousu. Pienet puupalikat laitettiin lattialle, tehtiin käsinseisonta seinää vasten ja alettiin viedä painoa toisen käden, vaikka nyt vasemman, päälle. Kun paino oli tukevasti vasemman käden päällä, nostettiin oikea käsi palikan päälle. Sitten vietiin paino oikean käden päälle ja nostettiin vasen käsi palikalle. Sitten taas paino vasemmalle ja oikea käsi pois palikalta, jne. Olen tehnyt paljon yhden käden käsinseisontaa seinää vasten, mutta tämä oli silti ihan uusi ja erilainen. Aloitin ihan nollasta, mutta kurssin päätteeksi pystyin nousemaan ja laskeutumaan palikoilta yhden kerran. Jee, kehitystä! Aloin heti miettiä, mistä saan itselleni kotiin palikat. Pienet kirjatkin toimivat varmasti alkuun.  

Puolessa välissä tehtiin vielä vaihto, ja siirryimme seinältä lattia-aktiviteetteihin. Tai no, me siirryimme treenikaverini kanssa seinältä kepeille. Huomasin pysyväni kepeillä jo hieman paremmin. Edelleenkin maksimini on ihan muutama sekunti, mutta se on jo edistysaskel pelkkään keppien kautta alastuloon. Kun laji on niin vaativa, tuntuu ihan pienikin edistysaskel suurelta voitolta. Olen oppinut rakastamaan keppejä, kun ennen pelkäsin niitä kuollakseni. Nykyään tuntuu huvittavalta, miten ennen pelkkä ajatus kepeistä sai kädet hikoamaan, vartalon tärisemään ja ehkä jopa pienet kyyneleet silmien taakse odottelemaan. 

Kauris. Liian lähellä seinää tosin.

Toisena päivänä edistyneempien ryhmässä tehtiin kilpikonna-asentoa. Vatsa kohti seinää käsinseisontaan ja sieltä jalkojen tuominen pieneen kerään kiinni vatsaan. Jotta tästä asennosta löytää tasapainon, kun jalat ovat mahan puolella, pitää jotain viedä myös selän puolelle. Lähdetään siis työntämään yläselkää pyöreäksi ja olkapäitä rannelinjan yli. Ties kuinka paljon olen tätäkin liikettä tehnyt ymmärtämättä yhtään, mitä pitäisi tapahtua. Kurssilla koin vihdoin ahaa-elämyksen, kun opettaja otti kiinni ja vei minut sinne, minne oli tarkoitus mennä. Usein liikeradat ja asennot on vaikea hahmottaa, kun on ylösalaisin oudossa asennossa. Välillä hahmottamiseen vaaditaan se, että joku ensin pakottaa oikeaan suuntaan. Joten kiitos tästä Kristiinalle! Siitähän se asento alkoikin sitten sujua myös ilman apua. Eli taas kehitystä, jee! Lisäksi jatkoimme palikkaharjoittelua. Tällä kertaa kokeilin myös kaverin avulla ilman seinää.

Ja taas vaihdettiin seinältä lattialeikkeihin. Lattialla oli aiheena krokotiilit, egyptiläiset ja punnerrukset käsinseisontaan korokkeelta. Krokotiili ei kuulu ranteeni suosikkiliikkeisiin, mutta käsinseisontakepeillä homma olikin paljon helpompaa. Krokotiili on siis se, jossa ollaan vartalo vaakatasossa yhden käden varassa. Egyptiläiset eivät tällä kertaa ottaneet yhtään sujuakseen, vaikka yleensä osaan ihan tyydyttävästi. Egyptiläinen on vähän kuin tuo ylempänä oleva kuva kauriista, mutta siinä ollaan kyynärvarret maassa. Jalat voivat olla missä asennossa tahansa, mutta kaurisjalat ovat helpoin vaihtoehto. Ja lopulta niitä punnerruksia käsinseisontaan korokkeelta. Käsinseisontaan punnerrus tarkoittaa sitä, että laitetaan kädet maahan, nojataan eteenpäin ja nostetaan lihastyöllä jalat ilmaan. Aluksi punnerrusta harjoitellaan jalat korokkeelta, jotta nostettava matka ei ole niin pitkä. Kurssilla sain ensimmäistä kertaa punnerrettua matalammalta korokkeelta, ja se tuntui vielä suhteellisen kevyeltä. Eli vielä kolmannen kerran kehitystä, jee! Jottei jäisi liikaa aikaa voitontanssiin, osoitti Osmo minulle vielä matalamman korokkeen. No, se tuntuikin jo täysin mahdottomalta, vaikka treenikaveri sanoikin, että ihan lähellä oltiin. Harjoitukset jatkuvat! Onneksi tiistaina on taas seuraava treenikerta.

Kaiken kaikkiaan ihan huippu kurssi jälleen kerran. Seuraavaa odotellessa! ;) Circus Helsingin kursseista saa helposti tietoa tykkäämällä CH:n Facebook-sivusta. Kursseille, leireille ja workshoppeihin ovat tervetulleita kaikki, oli CH:n oppilas tai ei. Ja usein nämä ovat vielä kaikentasoisille. Ammattitaitoiset opettajat osaavat antaa kaikille tekemistä oman tason mukaan.