sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Paluu arkeen

Hei vaan taas pitkän tauon jälkeen!
Täällä ollaan taas sairasteltu. Kolmas flunssa tänä vuonna, woohoo! Onko oikeasti kukaan muu näin usein kipeänä kuin minä? Jonkun Vertical Clubin ohjaajan kanssa naurettiin, että minulla on kvartaaliflunssat, ja siltä tosiaan näyttää. HeiaHeia kertoo, että olen sairastanut flunssat helmikuussa, toukokuussa ja nyt syyskuussa. Yksi flunssa vielä joulukuussa kruunaisi kaiken. 

Viimeksi kerroin mahdollisesta Norjan reissustani. Olin jo sunnuntaina päättänyt jäädä kotiin, mutta muutin mieleni vielä pari tuntia ennen lähtöä, ja kävin ostamassa uuden makuupussin, makuualustan ja retkityynyn. Sain kuitenkin Norjasta tarpeekseni jo keskiviikkoaamuna, ja lähdimme avopuolisoni kanssa yhdessä lentokentälle. Seuraava järkevänhintainen lento lähti yhdeksän tunnin päästä kentälle saapumisesta, joten siinähän se keskiviikko kuluikin mukavasti Oslon pikkuisella lentokentällä istuskellessa. Keskustaan ei enää kannattanut lähteä takaisin, koska 10 minuutin matka keskustasta lentokentälle maksoi yli 11 euroa. Saavuimme kotiin n. yhdeltä aamuyöllä. Koko torstai kului väsymyksestä toipuessa, leffoja katsellessa ja avopuolison kanssa chillaillessa. Viikonlopunkin otin rennosti. Tein vain sitä, mikä tuntui kivalta. Eli treenasin. Paljon. Melkein sain viikkotavoitteeni (10 tuntia urheilua) rikki kolmessa päivässä. 

Norjan reissu olisi varmasti ollut ihan siedettävä, jos en olisi ollut flunssassa. Kyseessä oli tosiaan pohjoismaisten opiskelijoiden urheilukisat (yleisurheilua ja pallopelejä), joten flunssaisena en saanut paljoakaan reissusta irti. Toinen pääaktiviteetti oli alkoholin nauttiminen, josta en ollut kovin kiinnostunut. Niinpä tuntui parhaalta vaihtoehdolta lähteä pois. Mitäpä siellä turhaan valvomaan öitä kylmällä kovalla lattialla, kun muut pitävät hereillä bilettämällä nukkumistiloissa. Mutta se siitä. Ensi vuonna uudella innolla Suomessa pidettäviin samoihin kisoihin. Silloin pääsee kotiin nukkumaan, jos biletys ei kiinnosta. 

Reissun ainut järkevä kuva. Ruotsin McDonald'sin pihalta.
Treeneissä huomasi, että Pole Art -videoita on tiirailtu tarkkaan, koska tunnit olivat täynnä uusia temppuja. Etenkin perjantain Pole Guru oli upeaa tempputykitystä. Opin paljon uusia jänniä juttuja. Otin joistain myös videoita ja kuvia, mutta tällä hetkellä ne ovat vielä kännykässäni, joten niistä lisää myöhemmin. Lauantai oli vapaatreenipäivä. Ensin vapaat Vertical Clubilla ja sitten Circus Helsingillä. Ei mitään uutta, mutta harjoittelin perjantaina oppimiani juttuja. Sirkuksella suunnittelin vähän koreografiaa rengastrapetsille, mutta olin jotenkin hieman kyllästynyt koko välineeseen. Kaipasin vain takaisin tangolle. Tänään, sunnuntaina, olen rääkännyt itseäni ehkä jo liikaakin. Kahden tunnin speksitanssitreenit, kaksi tankotanssituntia ja lopuksi vielä ensimmäiset showryhmätreenit. Kivaa oli ja opin ayshan jälleen uudella ottteella - kuppiotteella. Jokohan nyt osaisin kaikki otteet?

Huomenna koittaa taas paluu arkeen ja kamalaan kiireeseen, mutta oli ihanaa ottaa rennosti edes puoli viikkoa. Ah, luksusta minulle! Kun oli alunperin suunnitellut olevansa Norjassa, oli kalenteri täysin tyhjä kaikesta muusta.

5 kommenttia:

  1. Voin "ilokseni" ilmoittaa, että mä päihitän sun flunssaennätyksen ihan kuus-nolla, itselläni on tältä vuodelta plakkarissa jo seitsemän(!!) flunssaa, eli käytännössä melkein joka kuukaudelta yksi.
    Oon muuten se, joka höpisi omiaan lauantaina verticalin pukkarissa meiän samanlaisista treenihousuista. Mä vähän mietinki et sä oot "sä" mut näytit jotenki niin väsyneeltä, että en lähteny yllättämään sua arvailuillani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! No se on paljon.. Mutta tarkennuksena, ettei tämä sinäänsä ole ennätys vaan toistuu joka vuosi. Höh.

      Haha, voi ei! Toivottavasti et kokenut mua töykeäksi. Mutta viime viikolla olin kyllä järjettömän väsynyt. Flunssan jälkimainingit ja Norja-episodin univaje painoivat koko loppuviikon. Ja tietysti se, että viikon treenittömyyden jälkeen aloitin treenaamisen aika rytinällä.

      Mutta jutellaan ihmeessä lisää, kun seuraavan kerran Verticalille eksyt! Kiva, kun foorumilta tutut nimet saavat kasvot. :)

      Poista
    2. Ei seitsemän oo munkaan mielestä ihan "tervettä", ja lähin jo itekki työterveyslääkärin pakeille asiasta. Luultavasti hukkareissu,mut saapahan valittaa.. :D
      En kokenu et olit töykee, ja tuossahan tuo jo lukeeki miks näytit niin väsyneeltä :D Meillä on sitä paitsi housujen lisäksi yhteistä myös ainaki osittainen liiallinen treenaaminen (myös lienee osasyy sille miks mä sairastan niin paljon), muistahan ottaa vähän lepiäki :)
      Käyn varmaan tulevan vuoden sisällä kerran kuussa Helsingissä, ja tuun Verticalille kyllä ehottomasti, jos sinne vaan mahtuu :D Meinasin jo tulla sinne Guruun, ku ei ois muuallekaan päässy. Sit menin sen sijaan Pole4Fitille ja sielläki tehtiin PoleArt-juttuja, että samassa teemassa mentiin kuitenki :)

      Poista
    3. Kannattaa Verticalilla vaan laittaa itsensä sinne jonotuslistalle, vaikka näyttäis kuinka toivottamalta. Ei oo ihan yks tai kaks kertaa, kun oon päässyt tunnille joltain jonotussijalta 15.

      Poista
    4. Nojoo, työnsin mä itteni (olikohan se Pole flow 2?) tunnin jonoon, mut alotin sijalta 22, et se oli jo aika suun auki jättävä lukema. Päädyin kyllä sijalle 7. Siinä renkaassa taas aloitin sijalta 7 ja edeltävänä yönä kävi niinku sullekki, oli tullu viestiä. Tuntuu niin hassulta ku Kuopiossa ja oikeestaan yleensä Jyväskylässäki mahtuu sisään aina ku tahtoo, ihan just ennen tuntiaki. Vaan ymmärtäähän sen, ku Verticalilla on kai se laatu ihan kohillaan (niin on kyllä jyväskylässäki, pakko mainostaa :D)

      Poista