keskiviikko 28. elokuuta 2013

SUP-lautailua Arctic Surf Shopin kanssa

Uu jee, nyt tuntuu taas hyvältä olla SportSetteri! Yksi tämän kuun passeistani oli nimittäin kahden tunnin SUP-kokeilu Arctic Surf Shopin kautta. Harmittelin jo, etten voi ottaa puhelinta mukaan kuvien ottamista varten, mutta onneksi yhdellä ryhmästämme oli mukanaan kännykkä vedenkestävässä pussissa. Kiitos kovasti kuvista! Niitä onkin nyt paljon. Mukaan matkaan sain sirkuskaverini Lauran. 


Arctic Surf Shop on kahden miehen yritys, joka tarjoaa SUP-lautailun lisäksi myös muuta vesilautailua. Esimerkiksi Surf Experience -paketista ryhmille sanotaan nettisivuilla näin: "Päälajina toimii Stand Up Paddle Boarding, ja muut mahdolliset lajit ovat lainelautailu, wakeboarding, wakesurfing ja purjelautailu." Yritys toimii Helsingissä, mutta on mahdollista tilata palveluja myös muualle Suomeen. Kokeilujen ja elämystapahtumien lisäksi Arctic Surf Shopilta voi vuokrata lautoja omaan käyttöön. 

Suorin käsin melonta ei ole niin raskasta. 

SUP-lautailu (eli Stand Up Paddle Boarding) on yksinkertaisesti laitettuna melontaa surffilautaa muistuttavan laudan päällä seisten. Meidän kokeilussa käytettiin ilmalla täytettäviä lautoja, mutta on olemassa myös muista materiaaleista valmistettuja lautoja. Itse ajattelin tietysti ensimmäiseksi lasten pumpattavia uimapatjoja, mutta nämä eivät olleet mitään sinnepäinkään. Kova ja jämäkkä laudan pitääkin olla, jotta sillä pystyy tuolla tavalla seistä. Lauta oli aika leveä eikä laudan päällä pysyminen ollut kovin vaikeaa. Paitsi ensimmäisten aaltojen kohdalla meinasin kaatua, kun jäin jonkinlaisessa taisteluvalmiusasennossa odottamaan niitä, vaikka olisi pitänyt vain meloa aaltojen läpi. 


Aloitimme ensin rannalla käyden läpi teoriaa. Rento asento, polvet hieman koukussa, melotaan kädet suorana ja aivan laudan vierestä, jne.. Sitten lähdimme harjoittelemaan veteen lähelle rantaa. Melominen sujui kaikilla heti hyvin. Niinpä heti kun ohjaajan silmä vältti, sirkusakrobaatit alkoivat testailla, mitä kaikkea muuta laudan päällä voi tehdä. Ensimmäisenä kokeilin siltaa, joka sujui hienosti, vaikka jännitys hieman heilutteli lautaa. Spagaatitkin kokeiltiin, mutta valitettavasti kuvat näistä epäonnistuivat. Ehkä täytyy käydä temppusuppailemassa myöhemmin uudestaan. 

Jes, päästiin perille!

Lyhyen kuvaustuokion jälkeen lähdimme melomaan. Teimme aika pitkän lenkin (tunnista puoleentoista tuntiin) läheisten saarien ympäri. Tyynessä vedessä melominen oli ihanaa. Rakastan vettä, kuten äskettäin taisin blogiini kirjoitellakin, joten nautin todella merestä ympärilläni. Kokeilin välillä melomista myös polvillaan ja istuen, jolloin meri tuntui vielä läheisemmältä ja rauhoittavalta. Loppuvaiheessa meloimme viistosti oikealta tulevaan vastatuuleen, jolloin homma alkoi muuttua toden teolla urheiluksi. Vasen puoli sai kovaa rääkkiä, kun melottiin lähes pelkästään vasenta puolta. 

Niskaseisontaa.

Alun temppuilujen ja pidemmän melontaretken takia olimme vähän myöhässä aikataulustamme. Seuraavan kokeilun piti alkaa jo seitsemältä, kun omamme alkoi viideltä. Ohjaaja kuitenkin sanoi, että saisimme jäädä vielä lautojemme kanssa temppuilemaan siksi aikaa, kun hän käy seuraavan ryhmän kanssa läpi teoriaa. Lopulta poistuimme vedestä puoli kahdeksalta. 

Päälläseisontaan lähdössä.

Laudat olivat aika tukevia, joten kaikenlaisia temppuja niiden päällä pystyi tekemään. Selvisimme kuivina siihen asti, kunnes päätimme kokeilla päälläseisontaa. Yritimme pitkään ottaa kuvaa, jossa olisimme yhtä aikaa pälläseisonnassa. Yllä oleva kuva oli paras, johon pystyimme. Tai vika oli lähinnä minussa. Laura pysyi hyvin, mutta itse aina onnistun sössimään näissä tilanteissa, kun alan kiirehtiä. Stressaan kuvaajan kärsivällisyyttä ja sitä, ehdinkö itse asentoon samaan aikaan kuin toinen. Niinpä näistä yhteisistä kuvista tuli pääasiassa seuraavanlaisia:

Loiskis!

Ärsyttävä piirre minussa. Sama tapahtuu aina tangollakin. Stressaan liikaa, jaksaako kuvaaja odotella, kun menen rauhassa asentoon, joten kiirehdin enkä siksi onnistu. Ja niin tuhlaan vielä enemmän kuvaajan aikaa, kun joudun menemään uudestaan ja uudestaan. Onneksi kuvaajallamme tällä kertaa ei ollut minkäänlaista kiirettä, joten stressasin pelkästään Lauran kärsivällisyyttä.


Mutta heti kun kokeilin ihan yksinäni, homma sujui loistavasti. Onneksi siitäkin saatiin todistusaineistoa.

Baby freeze onnistuu laudallakin!
Uusin oppimani temppu on tämä breakdance-liike baby freeze. 


Ja lopuksi Lauran upea taidonnäyte.

Aika kului liian sukkelaan. Olisin voinut temppuilla vielä pitkään. Vesi oli lämmintä, joten sinne pulahtelu ei tuntunut pahalta. Lähtiessä kuitenkin harmittelin, että ainut pitkähihainen kastui temppuillessa. Mukana oli ainoastaan kuivat shortsit ja toppi, joten kotimatka oli aikamoisen viileä. Kotiin tullessani rojahdin sänkyyn peiton alle enkä jaksanut enää nousta. Huhhuh, mikä treeni! Tuntui ainakin jaloissa, kyljissä ja käsivarsissa. Voin suositella kaikille, ja aion varmasti itsekin kokeilla vielä uudestaan. Ehkä vuokraan laudan ja lahjon jonkun ensin kuvaamaan tuhat temppua ja sitten lähtemään melontaretkelle kanssani. Tätä lisää!

Kiitos SportSetter! Kiitos Arctic Surf Shop! Kiitos Lauralle seurasta! Ja kiitos kuvaajalle kuvista! 

P.s. Olen edelleen SportSetterin maksava asiakas, eli postaus kumpuaa puhtaasta rakkaudesta palveluun! ;) 

1 kommentti: