torstai 11. heinäkuuta 2013

Machine gun!

Nopeahkot terveiset. Eilen olin jotenkin todella lomatunnelmissa enkä olisi millään jaksanut lähteä treeneihin. Lomailu väsyttää. Velttoilu lisää velttoilun halua. Olin kuitenkin varannut kahdet treenit Vertical Clubille, joten oli mentävä. Onneksi menin. Vapaissa treeneissä olimme kahdestaan ihanan treenikaverini Lauran kanssa. Laura on piristävää treeniseuraa ja sai minutkin motivoitua kunnon alkulämmittelyyn. Usein vapaissa treeneissä alkulämmittelyni saattavat jäädä nivelten pyöräyttelyyn. Lämmittelyjen jälkeen treenasin liikkeitä, joissa oikeasti on treenattavaa. Joskus vapaat treenit kuluvat vain jo hallitsemieni liikkeiden toistamiseen. Tottakai kaikkea pitää aina hioa paremmaksi ja siistimmäksi, mutta onhan se vähän tylsää. 

Ja jes, yhtäkkiä machine gun (kuva alla) alkoi sujua joka kerta! Aiemmin olen kyllä onnistunut siinä, mutta aika epävarmasti ja vain joka n:nnellä yrityksellä. Eilisissä treeneissä se onnistui joka yrityksellä. Jippii! 


Pyysin Lauraa ottamaan videota liikkeestä, jotta voisin napata screen shotin sopivasta kohdasta. Yllättäen liike sujuikin niin hyvin, että kuvatkin olisivat onnistuneet, ja niistä olisi tietenkin tullut parempilaatuisia. Todella hyvä fiilis! Nyt pitäisi opetella menemään liikkeeseen ja poistumaan siitä vähän kauniimmin. Poistumiseni oli vielä mallia romahdus. 


Ja heitän nyt mukaan vielä jo viime viikolla ottamani kuvan, kun se jostain postauksesta unohtui. Teen salilla myös paljon kässäreitä ja yhden käden käsinseisonta sujuu oikealla kädellä jo todella vahvasti. Vaikka kuvassa näyttääkin siltä, peppu ei ole kiinni puolapuissa vaan nojaan niihin vain kantapäillä. Vasemmallakin kädellä tämä sujuu, mutten uskalla olla siinä kauan. Vasen ranne on lähiaikoina vähän osoittanut mieltään kaikenlaisissa kottikärrykävelyissä, kässäreissä, yms. Urheilija ei tervettä päivää nää, sanoo äitini aina. Näyttää olevan totta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti