tiistai 28. toukokuuta 2013

Vapaapäivä

Minulla on tänään vapaapäivä. Siis kaikesta tekemisestä täysin vapaa päivä. Paitsi tietysti olen varannut parit treenit, mutta ne eivät ole minkäänlainen velvollisuus. Enkä olekaan paljon mitään ehtinyt tekemään. Olen vain nauttinut olostani. 

Aamulla heräsin klo 7.30 ja lähdin yhdeksäksi aerial yogaan. Klo 9 on jo huomattavasti lempeämpi aika kuin klo 7.30, joka on keväällä ollut normaali aamujooga-aikani. Tästä syystä yhdeksältä tuntui kuin olisin ollut jo vaikka kuinka kauan hereillä eikä ollut sitä normaalia aamufiilistä. Se ei tietenkään ollut treenistä pois vaan päinvastoin. Tunnin jälkeen teki mieli vielä jäädä tekemään kaikkea, koska energiaa oli paljon. Nuha kyllä vaivasi vielä, ja pää alaspäin ollessa nenä meni kivasti tukkoon ja niiskuttelin äänekkäästi. Oli ihana taas aloittaa vapaapäivä näin, koska muuten olisin varmaankin taas pyörinyt sängyssä kahteentoista asti. En ihan oikeasti ole hyvä aamuissa. Töihin ja treeneihin pystyn heräämään, mutta muuten ei vain onnistu. 

Alkumatkasta vielä kuiva, puhdas ja pirteä.
Kuva: Juha Saastamoinen / onevision.fi
Treenin jälkeen päätin spontaanisti kävellä kotimatkan, koska ulkona oli ihana ilma ja minulla ei tosiaan ollut mitään tekemistä suunniteltuna. En kyllä ollut sopivasti varustautunut pitkään kävelyyn, koska jalassani oli tiukat farkut ja uudet hiertävät kengät. Lisäksi laukku olalla on ärsyttävä kävellä. Mutta ajattelin, että hyppään sopivassa kohdassa bussiin, jos alkaa liikaa ärsyttää. Reitti Kalasatamasta Viikkiin oli kyllä todella kaunis ja kiva. Kävelin pitkät pätkät merenrannassa ja muutenkin kauempana autoteistä. Vaikka kenkiin hyppelevät kivet ja laukku olalla ärsyttivät vähän, oli kävely kuitenkin pääasiassa ihanaa. Se olikin samalla kevään/kesän ensimmäinen kävelylenkki, joita viime kesänä harrastin enemmänkin, ja joita myös tänä kesänä aion tehdä viikottain. Viikin Prismalla päätin, että muutamaa sekuntia vaille tunnin ja 6,25 kilometrin kävely sekä kolme rakkulaa varpaissa saavat riittää. Kipaisin Prismassa hakemassa päivittäisen Battery-energiajuomani ja jatkoin loppumatkan muutaman pysäkin bussilla.

Vesiesteen jälkeen haukoin henkeä kylmästä.
Kuva: Juha Saastamoinen / onevision.fi
Aloin haaveilla treeneihin pyöräilemisestä, kun reittikin tuli nyt tutuksi. Oma pyöräni pitäisi saada jotenkin kuntoon tai sitten lainaan avopuolisoni pyörää. Varsinkin, jos en aio jatkaa treeneistä suoraan mihinkään, pyöräily olisi kymmenen kertaa parempi vaihtoehto kuin bussi+metro-yhdistelmä. Tulee oltua ulkona, saa hyvät alkulämmöt (ehkä jopa tangolle liian hyvät..) ja voi katsella mieluummin kauniita maisemia kuin metron seiniä.

Viimeisenä oli vaahtoeste.
Kuva: Niklas Kapanen / nakkertton.kuvat.fi
No, tämän jälkeen olenkin sitten vain syönyt, ottanut muka-päiväunet ja kirjoitellut tätä blogia. Todella rento meininki siis. Ihanaa. Illalla menen vielä toisiin treeneihin, tällä kertaa tangolle. Nythän voisin tehdä matkan pyöräillen, mutta avopuolisonikaan ei ole ottanut pyöräänsä vielä talviteloilta enkä taida olla tarpeeksi perehtynyt pyöriin, että osaisin sen oikein laittaa kuntoon.

Sain muuten tänään kivan uutisen, että pääsemme työporukan kanssa juoksemaan Nice Runin 12.6. Kyseessä on siis naisille suunnattu viiden kilometrin lenkki, eli lähinnä lähden fiilistelemään tapahtumaa ennemmin kuin itseäni ylittämään. Voisihan toki vitosellakin kokeilla maksiminopeutta, mutta taidan juosta tämän juoksun porukan mukana yhteistä tahtia. :) Jee, kiva, kun työpaikka tarjoaa tällaistakin hauskaa!

No mutta, jatkan rentoiluani. Kuvituksena uusia otoksia Extreme Runilta. Hauskaa päivää kaikille! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti