tiistai 30. huhtikuuta 2013

Treeniviikko 17/2013

Maanantai:
Lepo

Tiistai:
Tankotanssi koreotreeniä (1 h 40 min)
Käsinseisonta (1 h 30 min)
Sirkus Huiman vapaat treenit (2 h)

Keskiviikko:
Aerial Yoga Lempeä (1 h)

Torstai:
Lepo

Perjantai:
Tankotanssi koreotreeniä (2 h)

Lauantai:
Pole Debut - 5 x 3 min koreografia (15 min)

Sunnuntai:
Lepo


Yhteensä: 8h 25 min

Kuva: Lauramaija Laine
Hupsista, sunnuntaipostaus on vähän myöhässä. Ei voi mitään. Tiistain treeneistä kirjoitinkin jo erikseen. Superhauskaa oli, opin uutta ja aiheutin itselleni kunnon lihasjumin. Tarkoitukseni oli treenata kisakoreografiaa myös keskiviikko- ja torstaiaamuina, mutta lihasjumitukseni oli niin paha, että päätin jättää treenit väliin. Halusin olla parhaassa mahdollisessa kunnossa kisavedon ajan, vaikka se tarkoittaisikin, että treenaaminen jää entistä vähemmälle. Järkeilin, että tärkeintä on vain oppia muistamaan koreografia, koska niitä temppujahan olen harjoitellut jo vuosia. Oikeastaan perjantaina koreografiani oli vasta valmis, kun muutin vielä laskuja ja keksin ihan viimeiset liikkeet. Ei siis mitenkään liian ajoissa ainakaan. Perjantai-illan chillasin suklaan ja siiderin parissa.

Lauantaina olin välillä ahdistunut ja välillä täysin rauhallinen. Kenraaliharjoitukseni meni todella hyvin, mikä rauhoitti mieleni. Huomasin, että pysyn tangolla hyvin, vaikka en ole pahemmin ikinä kromisella tangolla treenannut, ja stagella en ole tehnyt koskaan. Stage on siis sellainen tanko, joka on vain alaosasta kiinni pienessä lavassa. Tuntuma on hieman erilainen, kun yläosa hoippuu tankoilijan mukana, kun normaalisti tanko on kiinni sekä ala- että yläpäästä. Kun saimme viimeiset ohjeet järjestäjältä, aloin taas jännittämään. Jossain vaiheessa jännitys kuitenkin katosi, ja pystyin seuraamaan Amateurs-sarjan kilpailijoiden esityksiä ihan kuin olisin ollut tilaisuudessa vain katsojana. Tai no siihen asti, kunnes viereisen pöydän neitoset alkoivat kovaan ääneen arvostelemaan jokaisen esiintyjän läskejä ja selluliitteja. "Siis mä en mee mihinkään ennen ku mä oon laiha." No siinähän tuhlaatte koko elämänne saavuttamatta mitään, kun odotatte sitä maagista päivää, kun olette laihoja. Newsflash: Se päivä ei sitten todellisuudessa vain maagisesti ilmesty. Sitä varten pitää myös tehdä jotain. Lähdin sitten pois katsomosta takahuoneeseen, koska en halunnut pilata ihanaa fiilistäni heitä kuunnellessa. Toivoin vain, ettei kälättäjien vieressä istuvat siskoni ja poikaystäväni hermostuisi heihin, kun on minun vuoroni esiintyä, vaan pystyisivät nauttia esityksestä.

Minun esiintymisvuoroni tuli ihan viimeisenä. Mielestäni suoriuduin todella hyvin, ja olin todella tyytyväinen ja onnellinen vedon jälkeen. Ehdottomasti jäi palo esiintyä tangollakin. Aikaisemmin esiintymistä on estänyt käsien järjetön hikoilu, mutta nyt kun olen vihdoin keksinyt itselleni sopivat grippiaineet, ei sitäkään huolta enää ole. Jes, seuraavaksi sitten heinäkuussa Puolaan kisaamaan!

2 kommenttia:

  1. no oho millasta juttua :O onneks en ollu siel kisaamas sitte :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mitäpä tähän muuta voi sanoa kuin että naisten kateutta.. Me kuitenkin uskalletaan laittaa itsemme kaikkien eteen arvosteltavaksi, ja saavutetaan sen ansiosta paljon enemmän elämässämme. ;)

      Poista