tiistai 9. huhtikuuta 2013

Annos blaablaablaata

Hiljaista on ollut täällä, ja nytkään en keksi mitään hienoa aihetta tekstille, joten ajattelin kirjoitella vähän tämänhetkisiä ajatuksia urheilun ympäriltä. Tulee olemaan sekalaista ja ilman punaista lankaa. Sori.

Eniten ajatuksissa pyörii nuo kisat. Pole Debut on jo ihan pian, ja koreografiani on vielä vajaa. Aika ikävältä tuntuu, jos täytyy mennä ensimmäisiin kisoihin ilman kunnollista valmistautumista. Onneksi en odota mitään hyvää sijoittumista kisoissa, vaikka olisinkin hyvin valmistautunut, niin ei harmita niin pahasti. Onneksi eilen selvisi, millä tangolla kisataan; 45mm kromisella X-stagella. Täytyy siis totutella X-polen ominaisuuksiin kotona (vaikka mulla onkin titaaninen), kun treeneissä käytössä on jauhemaalatut Fitpolet. Perjantain tanssiesityksen jälkeen on kuitenkin vielä kaksi viikkoa tehokasta peliaikaa jäljellä. Ja aikaahan on, kun sitä itselleen järjestää, kuten Arnold Schwarzenegger viisaasti tässä pätkässä sanoo:


"I've always figured out that there's 24 hours a day. You sleep 6 hours and have 18 hours left. Now, I know there are some of you out there that say well, wait a minute, I sleep 8 hours or 9 hours. Well, then, just sleep faster, I would recommend."

En kannusta ketään nipistämään nukkumisestaan. Sanon vain, että kyllä sitä aikaa pystyy jostakin puristamaan, kun oikeasti haluaa. ;)

Selfie. (Onko itse itsestään otetuille kuville jotain
hauskaa suomenkielistä sanaa?)

Pole Dance Cuppiin taas on reilusti aikaa, ja sinne aion hioa koreografian huippuunsa. Kilpailemassa on niin hyviä tanssijoita, että oma parhaani ei edes riitä, mutta se ei estä yrittämästä. Mutta jee, pääsen Puolaan! Rakastuin Puolaan viime syksynä, kun vietin siellä muutaman päivän matkalla Ukrainaan. Kiva olisi päästä nyt näkemään vähän lisää. Toivottavasti team Finland haluaa jäädä kanssasi lomailemaan vähäksi aikaa kisojen jälkeen. 

Myös Helsinki City Run lähestyy liian nopeasti. Joka kerta juostessani mietin, olenko oikeasti lähdössä juoksemaan puolimaratonin. Eilen juoksin juoksumatolla 7,8 km, 41 min. Keskinopeus 11,4 km/h tai 5:15/km. Kyllähän tuo juoksu ihan hyvin sujuu, kun lenkit kestävät alle tunnin. Mutta jaksanko oikeasti juosta kaksi tuntia? Viime vuoden Extreme Run Vantaan (16 km) jaksoin juosta ihan hyvin, mutta siellä joutui välillä jonottamaan esteille, joten juoksu ei ollut yhtäjaksoista. Ehkä ei kunnon puolesta pelota niin paljon kuin se, että kiinnostus ei riitä juoksemaan yksinään (tai onhan siellä muutama muukin osallistuja, mutta ilman juttu- ja tsemppikaveria) kahta tuntia. Kuulostaa niin tylsältä. Pelkään, että tulee henkinen blokki, ja että alan miettiä, minkä takia juoksen. Koska kun ajattelee, niin onhan se aika idioottimaista käyttää vapaaehtoisesti pari tuntia jonkin itselleen vastenmielisen asian tekemiseen, jonka voisi niin helposti jättää tekemättä ilman, että ketään kiinnostaa. :D Näillä eväillä puolimaratonille!

Random kuva viime kesältä
Extreme Run Vantaa sen sijaan on hauskaa, vaikka juoksemiseen liittyykin. Sitä odotan ihan innolla. Sen juokseminen ei ole tylsää, koska vähän väliään pääsee ylittämään hauskoja esteitä. Lisäksi voi bongailla juoksuradalta hienoja pukuja ja naureskella ihmisten kekseliäisyydelle ja viitseliäisyydelle. Rakastan sitä, kun ihmiset panostavat tällaiseen tapahtumaan, jossa on tarkoitus pukeutua hassusti. Pitäisin ehdottomasti milloin mitäkin teemabileitäkin, jos ihmiset jaksaisivat niihin oikeasti panostaa. Mutta kurjaa on yksin olla täydessä tällingissä halloweenina, kun muiden panostus on ostaa pilailupuodista pirunsarvet ja that's it. (Ote oikeasta elämästä.) 

No ehkä tässä nyt nämä tärkeimmät. Haluaisin vielä paasata hyötyliikunnasta, mutta olisi lähdettävä luennolle. Spektrometriaa, jee!

2 kommenttia:

  1. :D arnoldi, on se äijä.
    jee, kohta reissu tampereelle!! :)
    -sonja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arskassa on asennetta. Kiva, kun tuut mukaan! :)

      Poista