lauantai 16. helmikuuta 2013

Fiiliksiä viikonlopulta

"Anna mun ajatella, sekoilla ja olla vähän pihalla.."
Haloo Helsinki! - Avautumisraita

Haloo Helsinki! on julkaissut uuden levyn Maailma on tehty meitä varten. Jee, tykkään. Ja juuri, kun ajattelin avautua viikonlopun fiiliksistä, alkoi Spotify sopivasti soittamaan Avautumisraita-nimistä biisiä. Tänään kuvituksena työpaikaltani aamulla otettuja kuvia. Oli kiva tulla aamulla töihin, kun olin itse eilen iltavuorossa, joten sali oli siivottu hyvin. (No, lukuunottamatta tuota magnesiumsotkua vapaiden painojen luona..) Täällä on iltaisin aina paljon siivottavaa, koska jostain syystä yksikään väline ei koskaan käytön jälkeen löydä omalle paikalleen vaan niitä on keräiltävä ympäri salia. Ei pysty ymmärtämään..


No mutta tästä viikosta. Viikko on ollut kiireinen, mutta olen saanut alkuviikolle ihan sopivan määrän treenejä. Keskiviikkona laitoin kerrankin ystävät treenin edelle ja jätin kolmet kivat treenit väliin, jotta voisimme viettää Singstar-illan inttikavereiden kesken. Mietin joskus, olenko jotenkin sairas vai onko normaalia, että treenit priorisoituu ennen hauskoja illanviettoja. Ideaalitilanne olisi tietenkin, että ensin treenit ja sen jälkeen illanvietto, kuten yleensä teenkin. Tällä kertaa olisi illanvietto mennyt kuitenkin liian myöhäiseksi, koska kavereiden piti poistua jo hyvissä ajoin seuraaviin menoihin. 

Mutta viikonloppu onkin niin täynnä, että taisi jäädä viikon viimeiset treenit torstaille. Sunnuntaina olisi illalla aikaa mennä salille, mutta jottei elämä olisi liian helppoa, sain vielä varmuuden vuoksi flunssan estämään treenaamisen. Tauti on vielä alkuvaiheessa, joten toivon, että elimistöni pystyy vielä nujertamaan sen ennen maanantaita. Maanantaina on nimittäin Vertical Clubilla tankotanssin maailmanmestarin, Oona Kivelän, workshop. Ensinnäkin, haluan sinne! Toiseksi, se maksoi aika paljon. Toki lääkärintodistuksella saa rahat takaisin, mutta sitten olisi sekin kauhea vaiva, että pitäisi mennä lääkärille. Ei ihan flunssan takia innostaisi mennä tuhlaamaan lääkärin kallista aikaa, eikä varsinkaan omaansa. 


Olen sillä tavalla onnekas, että yhden käden sormet riittävät kevyesti laskemaan kerrat, kun olen sairastanut mitään flunssaa pahempaa. Äkkiseltään muistan vain yhden poskiontelontulehduksen. Sairaalassa olen ollut vain kerran - leikkauksessa. Ja yhden kerran on polvessa ollut rasitusvamma, kun kertausharjoituksissa lähdin 25 km jalkamarssille. Mutta flunssat minulla on ärsyttäviä. Ne ovat pitkäkestoisia ja ei-niin-pahoja. Ärsyttävää on se, että oloni on juuri sen verran paha, että jaksan töissä tai yliopistolla, mutta treenaamiseen minusta ei ole. Mieluummin ottaisin nopeasti ohi menevän kunnon flunssan kuumeella kuin pitkäkestoisen pikkuflunssan, joka kuitenkin estää treenaamisen. En muista, että minulla olisi koskaan ollut kuumetta, ja se varmasti onkin syy taudin kestoon. Kuumehan on merkki siitä, että immuunijärjestelmä taistelee taudinaiheuttajia vastaan. 

Ja tästä päästään siihen, että mietin aina, miten hirveää olisi sairastua. Ei vain ole aikaa sellaiseen. Ilmeisesti tällainen mielikuva aiheuttaa sen, että sairastun yleensä heti, kun minulla alkaa loma. Tällä kertaa ei ole loma alkamassa, mutta ensi viikolla ei ole kaikkea opiskeluaikaa vievää labrakurssia, joten minulle olisi jäänyt pari ylimääräistä vapaapäivää. Ihmeellistä on psykologia. 


Asiasta toiseen hypäten, kun viime viikolla kerroin, että saan ehkä liikaa B- ja C-vitamiinia, muttei se haittaa, koska ne eivät vesiliukoisuutensa takia keräänny elimistöön, niin muutaman päivän päästä Iltalehti (13.2.) julisti etusivullaan "Kalsiumin ja vitamiinien terveysvaarat jo pienestä yliannostuksesta". Hah. En ostanut lehteä, koska Iltalehti ei ole ihan luotettavimpien tieteellisten julkaisujen listani kärjessä, mutta tänä aamuna löysin lehden työpaikaltani. Esimerkiksi C-vitamiinista kertova juttu oli otsikoitu "C-vitamiinista munuaiskiviä". Itse juttu kuitenkin kertoi vain tutkimuksesta, jossa 1000 mg C-vitamiinilisää päivittäin syövät miehet saivat kaksi kertaa todennäköisemmin munuaiskiviä kuin ravintolisiä käyttämättömät miehet. Syy-yhteyttä C-vitamiinilisän käytön ja munuaiskivien välille tutkimus ei kuitenkaan todistanut. Syy-yhteys on tärkeää todistaa, ja siitä on tällainen klassinen esimerkki: Huomattiin, että jäätelön syönnin kasvu korreloi lämpöhalvausten määrän kanssa. Voidaanko siis sanoa, että jäätelön syönti aiheuttaa lämpöhalvauksia? Näillä kahdella ei ole syy-yhteyttä vaan yhteinen tekijä on kesä, joka lisää sekä jäätelön syöntiä että lämpöhalvauksia.

Tämä oli tällainen lyhyt analyysi keltaisen lehdistön uutisoinnista. Otsikko saattaa olla jotain ihan muuta kuin itse artikkeli. Elintarvikealan opiskelijana etenkin elintarvikkeisiin liittyvät diibadaabajutut vuoroin ärsyttävät ja vuoroin naurattavat. Mutta huolestuttavaa on, että joillekin nämä jutut ovat ainoa totuus. Eräs Iltasanomien juttu aiheutti hilpeyttä opiskelijakavereideni keskuudessa, kun ruoan lisäaineista oli haastateltu Eviran ylitarkastajaa ja ravintovalmentajaa. Eviran edustaja perustaa vastauksensa tieteelliselle pohjalle, kun ravintovalmentajan vastaukset ovat suorana lainauksena tasoa "Näin olen lukenut." Jutun voi lukea tästä. Yleensäkin median lisäainekauhistelut saavat joskus hermoni kireälle. E-koodi merkitsee nimenomaan sitä, että lisäainetta on tutkittu perin pohjin ja siksi sitä on turvallista lisätä ruokaan. Lisäaineet ovat tarkoituksella ruokaan lisättyjä, tutkitusti turvallisia aineita. Vierasaineet ovat ruokaan vahingossa joutuneita, mahdollisesti terveydelle vahingollisia aineita.

Ehkä tässä oli tämän päivän avautumiset. Hauskaa viikonloppua!

2 kommenttia:

  1. Uutisoinnista tuli mieleen kun hesarissa luki kerran jotain seuraavanlaista: "Suurin osa ihmisen geeneistä on täysin turvallisia, eikä niitä varten kehitetä lääkkeitä." :DD Aiheutti pienen facepalm ilmiön minussa.

    VastaaPoista