maanantai 7. tammikuuta 2013

Aerial Yoga

Aerial Yoga -tunnit alkoivat Suomessa vasta viime elokuun puolivälissä, ja silti se on kivunnut kolmannelle sijalle minun viime vuoden suosituimpien lajien listalla. Aerial Yogan toi Suomeen Vertical Club enkä tiedä, opetetaanko sitä vieläkään missään muualla. Pääsin siis ensimmäisten joukossa kokeilemaan tätä uutta lajia Suomessa. Rakastuin heti. Olen kokeillut tavallista joogaa joskus aiemmin, mutta tuntui, ettei se ole minua varten. En kestänyt lajin hitautta ja paikallaan oloa, joten tunnit aiheuttivat lähinnä ahdistusta. Olen siis joko rauhoittunut noista ajoista (epäilen...) tai sitten syynä on tuo ihana kangaslenkki eli hammock. 

Aerial Yoga on joogan ja ilma-akrobatian sekoitus. Liikkeet ovat osittain tuttuja tavallisesta joogasta, mutta niissä käytetään apuna kuvissakin näkyvää hammockia. Liikkeitä tehdään joko lattialla kankaaseen tukeutuen tai ilmassa. Osa liikkeistä on inversioita eli niissä ollaan pää alaspäin. Vertical Clubilla tarjotaan kolmea erilaista tuntia. Lempeä-tunneilla käydään ihan perusliikkeitä, Vetreä-tunnilla keskitytään enemmän venymiseen ja Näppärä-tunnilla opetellaan hauskoja temppuja. Varusteiksi tarvitsee vain joustavat jumppavaatteet, juomapullon ja hikipyyhkeen. Yleensä tunneilla ollaan paljain varpain, koska kangas voi tuntua liukkaalta sukilla. Kenkiä ei käytetä ollenkaan. Tunneilla ei saa käyttää teräviä koruja tai muuta vastaavaa, koska ne saattavat repiä kankaan rikki. 


Lemppareiksini ovat nousseet aamulla klo 7 tai 8 alkavat Aerial Yoga Lempeä -tunnit. En ole ollenkaan aamuihminen ja inhoan aikaisia herätyksiä, mutta treenit ovat yksi syy, miksi suostun heräämään ennen kuutta. Joogasaliin raahautuessa saattaa vielä väsyttää, mutta tunnin jälkeen olen virkeä, iloinen ja hymyilevä. Päivä lähtee käyntiin ihan eri tavalla. Lempeä-tunneilla ei revitä ja riuhdota, joten se sopii täydellisesti aamutunniksi. 

Pidän myös Aerial Yoga Näppärä -tunneista sen hauskojen temppujen takia, mutta valitettavasti näille tunneille ehdin liian harvoin. Ne ovat joko lempparitankotuntini kanssa päällekkäin tai minulla on muuta menoa. Temput ovat samantyyppisiä kuin kankailla sirkuksessa, mutta tietenkään kovin monimutkaisia temppuja ei tällä lyhyellä kangaslenkillä pysty tekemään. 


Aerial Yogassa tasapainoni on kehittynyt paremmaksi. Tai ainakin alussa hankalalta tuntuneet vaa'at kankaaseen nojaten onnistuvat nykyään helposti myös korkeilla varpailla. Erityisesti vatsa-, kylki- ja selkälihakset saavat treeniä, vaikka tunti ei olekaan erityisen raskas. Tuntuu myös, että venyn paremmin Aerial Yogassa. Venytykset tuntuvat kankaan ansiosta tehokkaammilta, koska ne joutuu tekemään aktiivisesti eikä niihin voi vain lysähtää. Parasta tunnissa on kuitenkin loppurentoutus. Kangas avataan riippumattotyylisesti, jolloin sen sisälle voi sujahtaa pitkäkseen. Rauhallinen musiikki ja hiljalleen keinuminen rauhoittavat kummasti, ja pussiin tekee mieli nukahtaa. Aerial Yogassa saan kaiken muun suljettua pois mielestä tunniksi. Olenkin joskus mennyt tunnille äärettömän huonotuulisena ja lähtenyt rentoutuneena ja iloisena. 

Tuossa loppuun vielä pieni Aerial Yoga -video. 



Kuvat ja video Vertical Clubin sivuilta koulun omistajien luvalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti