keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Aerial Dancea ja surkeita kuvia

iPhone. Joskus tykkäsin sen kamerasta, ja kyllähän sillä erittäin hyvässä valaistuksessa tulee hyviä kuvia. Mutta Aerial Yoga -salin hämärässä tämä on paras, mihin se pystyy. No, toivotaan, että kuvien laatu blogissa paranee. Jospa vaikka alkaisin kantaa ihan oikeaa kameraa mukana. 


Asiaan! Temppuilua ja tanssia rakastavalle on tullut uusi ihana tunti Vertical Clubilla - Aerial Dance. Tunnilla käytetään Aerial Yogasta tuttua kangaslenkkiä eli hammockia ja yhdistetään akrobaattiset temput tanssiin. Koreografiat ja temput eivät ole vaikeita, eli tunnille voi hyvin tulla kuka tahansa, jolle hammock on välineenä jo hieman tuttu. Tunnit alkoivat viime viikolla ja olen päässyt kokeilemaan Aerial Dancea nyt kahdesti. Raportti koskee siis ensimmäisiä tunnelmia. 


Aerial Dance on mielestäni piristävä lisä ilmalajieni kirjoon. Pidän sen tanssillisuudesta, sillä vaikka päälajini tankotanssi sanana viittaa tanssiin, on tunneilla harvoin tanssia. Aerial Dancessa pääsee tekemään temppuilun lisäksi myös koreografiaa ja oppii liikkumaan sulavammin. Tanssillisuutta minun pitäisikin paljon kehittää, jos aion johonkin tankotanssikilpailuun osallistua. Aerial Dancessa minua kuitenkin tökkii sama asia kuin kaikissa muissakin lajeissani - en ole mikään kumiukkeli. Yläpuolella oleva kuvakin näyttäisi kymmenen kertaa kauniimmalta, jos saisin kädet kiinni jalkaan ns. ulkokautta eli pään yläpuolelta (tai tästä perspektiivistä alapuolelta). Tämä tunti ei ole kovin raskas, mutta sitäkin hauskempi. Oikeastaan olen huomannut, että yksin tanssiminen on hauskempaa kuin ryhmässä. Voin tehdä liikkeet juuri itseni näköisesti eikä tarvitse miettiä, meneekö liikkeeni tismalleen samalla tavalla kuin vieressä tanssivalla. Tällä tunnilla ei siis tarvitse orjallisesti seurata laskuja, vaikka suuntaa-antavat laskut annetaankin. 


Loppupäätelmä: Tykkään ja aion jatkaa tunneilla käymistä. Ehkä joskus kuvaan myös pienen videopätkän, koska kuvista näkee vain tietyt harkitut poseeraukset.


Treenejä kertyy tällekin viikolle (viimeinen lomaviikko opiskelusta) ihan mukavasti, mutta harmikseni olen joutunut perumaan jopa kolmet treenit. Maanantaina tenttistressi voitti Aerial Yogan, tänään Zumba sai väistyä ruokailun tieltä (tajusin, että ihmisen täytyy ehkä päivän aikana myös syödä jotain, eikä se onnistu, jos päivä on minuuttiaikataulutettu) ja perjantaina työvuoro vei myöskin Aerial Yogan paikan. Olen uuden työpaikkani myötä miettinyt, voisiko tämän vuoden uusi lajikokeilu, jonka uudenvuoden lupauksiini listasin, olla kiipeily. Kumpulan UniSportilla olisi siihen mahdollisuus. Avopuolisoni yrittää kovasti saada minut laskettelemaan (sivuhuomautus: "en ole koskaan lasketellut" toimii hyvin en ole koskaan -pelissä..), mutta siihen en välttämättä suostu loukkaantumisen pelossa. (Ilma-akrobatiassahan ei loukkaantumisriskiä ole..vai miten se oli..)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti